Rugby on Suomessa pieni mutta tasaisesti kasvava laji. Vaikka se on perinteisesti jäänyt suurempien joukkue- ja kontaktilajien varjoon, ovaalipallon ympärille on rakentunut tiivis ja sitoutunut harrastajayhteisö. Tässä artikkelissa käydään läpi suomalaisen rugbyn nykytila, maajoukkueiden historia, kotimainen toiminta ja lajin eri muodot.

Suomen Rugbyliitto (SRL) hallinnoi kansallisia sarjoja ja maajoukkuetoimintaa. Jos rugbyn säännöt ovat vielä vieraita, voit tutustua niihin ensin rugbyn sääntöoppaassamme.

Lajin historia ja nykytila Suomessa

Suomi oli viimeinen suurista Pohjoismaista, joihin rugby juurtui. Naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa laji aloitettiin jo aiemmin 1900-luvulla. Suomessa rugby alkoi kasvaa varsinaisesti 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa.

Suomen Rugbyliitto perustettiin vuonna 1968, ja se hyväksyttiin World Rugbyn täysjäseneksi vuonna 2001. Liitto on myös Rugby Europen ja Suomen Olympiakomitean jäsen. Nykyisin Suomessa toimii kymmenkunta aktiivista seuraa eri puolilla maata, ja lajin harrastajamäärä on ollut kasvussa erityisesti suurissa opiskelijakaupungeissa.

Koska Suomen talviolosuhteet ovat haastavat, kotimaisen rugbyn pääsarjakausi ajoittuu kesäkuukausille. Tämä erottaa Suomen perinteisistä rugbymaista, joissa kausi pelataan talvella ja keväällä.

Miesten maajoukkue

Miesten 15-henkinen maajoukkue edustaa Suomea kansainvälisissä otteluissa Rugby Europen alaisissa kilpailuissa. Joukkue pelaa lajin eurooppalaisen sarjajärjestelmän alemmassa divisioonassa ja kohtaa säännöllisesti muita Euroopan nousevia rugbymaita.

Suomi pelasi ensimmäisen maaottelunsa vuonna 1982 Sveitsiä vastaan ja hävisi sen. Ensimmäinen voitto tuli vuonna 1991, kun Suomi kaatoi Norjan lukemin 18–3. Sittemmin joukkue on pelannut säännöllisesti eurooppalaisia otteluita, ja World Rugbyn rankingissa se sijoittuu listan loppupäähän – mikä on tyypillistä lajin marginaaliselle asemalle Suomessa. Ajantasaiset sijoitukset ja ottelutulokset kannattaa tarkistaa liiton ja World Rugbyn sivuilta.

Maajoukkueen pelaajisto koostuu pääosin kotimaisten seurojen pelaajista, ja mukana on ajoittain myös ulkomailla asuvia ja pelaavia suomalaistaustaisia pelaajia.

Naisten maajoukkue

Naisten rugby on Suomessa vahvassa asemassa. Naisten maajoukkue perustettiin vuonna 2006, ja se pelasi ensimmäisen virallisen maaottelunsa vuonna 2007. Kansainvälisesti naisten joukkue on menestynyt World Rugbyn rankingissa selvästi miesten joukkuetta korkeammalla, mikä kertoo naisten rugbyn tasosta Suomessa.

Naisten maajoukkue pelaa Rugby Europen naisten sarjoissa, ja myös naisten Sevens-joukkue kilpailee kansainvälisesti. Naisten puolen suhteellinen menestys on yksi suomalaisen rugbyn kiinnostavimmista piirteistä.

Kotimainen toiminta ja seurat

Suomessa pelataan kotimaista sarjaa sekä miesten että naisten puolella kesäkaudella. SRL vastaa sarjojen ja maajoukkuetoiminnan järjestämisestä. Kausi koostuu tyypillisesti runkosarjasta ja sitä seuraavista ratkaisuotteluista.

Seuratoiminta on keskittynyt suuriin kaupunkeihin ja opiskelijakaupunkeihin. Pitkän linjan seuroja ovat esimerkiksi Helsinki Rugby Club ja Tampere Rugby Club, ja uudempia seuroja on perustettu muun muassa Kuopioon. Ajantasaisen listan seuroista ja sarjoista löydät Suomen Rugbyliiton verkkosivuilta.

Lajin eri muodot Suomessa

Rugbyä pelataan Suomessa useassa eri muodossa olosuhteiden ja kiinnostuksen mukaan. Perinteisen 15-hengen rugbyn (XV) rinnalla pelataan nopeampaa 7-rugbya (Sevens), joka kuuluu myös olympialaisten ohjelmaan.

Näiden lisäksi Suomessa harrastetaan kontaktitonta touch rugbya, joka sopii hyvin aloittelijoille ja kuntoilumuodoksi, sekä talvisin pelattavaa lumirugbya, joka tuo lajiin oman suomalaisen säväyksensä. Eri muodot vaativat pelaajilta erilaisia ominaisuuksia, mikä tekee rugbysta monipuolisen harrastuksen.

Miten lajin pariin pääsee mukaan

Yksi rugbykulttuurin tunnetuimmista piirteistä on sen yhteisöllisyys ja avoimuus. Seuroihin ovat tervetulleita eritaustaiset harrastajat, ja monet seurat järjestävät alkeiskursseja, joilla lajin perussäännöt, taklaustekniikat ja pallonkäsittely opetetaan alusta alkaen.

Aloittaminen ei vaadi suuria hankintoja: tavalliset urheiluvaatteet ja nappulakengät riittävät alkuun, ja tärkein turvavaruste kontaktipeleissä on hammassuojat. Lähimmän seuran löytää Suomen Rugbyliiton sivujen kautta.

Rugby on myös katsojalle mielenkiintoinen laji. Otteluihin liittyy usein rento ja kansainvälinen tunnelma, ja lajin perinteisiin kuuluu niin sanottu kolmas puoliaika (third half), jossa joukkueet ja tuomarit viettävät ottelun jälkeen aikaa yhdessä. Se kuvastaa lajin arvoja: kunnioitusta vastustajaa kohtaan ja yhteisöllisyyttä.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin Suomen Rugbyliitto on perustettu?

Suomen Rugbyliitto (SRL) perustettiin vuonna 1968. Se hyväksyttiin World Rugbyn täysjäseneksi vuonna 2001 ja on myös Rugby Europen ja Suomen Olympiakomitean jäsen.

Missä Suomen miesten maajoukkue pelaa?

Miesten 15-henkinen maajoukkue pelaa Rugby Europen alaisissa kilpailuissa lajin eurooppalaisen sarjajärjestelmän alemmassa divisioonassa ja kohtaa muita Euroopan nousevia rugbymaita.

Milloin Suomi pelasi ensimmäisen maaottelunsa?

Miesten maajoukkue pelasi ensimmäisen maaottelunsa vuonna 1982 Sveitsiä vastaan ja hävisi sen. Ensimmäinen voitto tuli vuonna 1991 Norjaa vastaan lukemin 18–3.

Onko naisten rugby Suomessa vahvaa?

Kyllä. Naisten maajoukkue perustettiin vuonna 2006 ja on sijoittunut World Rugbyn rankingissa selvästi miesten joukkuetta korkeammalle. Naisten rugbya pidetään yhtenä suomalaisen rugbyn vahvuuksista.

Milloin kotimaista rugbya pelataan?

Kotimainen pääsarjakausi ajoittuu kesäkuukausille, koska talviolosuhteet ovat haastavat. Tämä erottaa Suomen monista perinteisistä rugbymaista, joissa kausi pelataan talvella.

Mitä varusteita rugbyn aloittaminen vaatii?

Alkuun riittävät tavalliset urheiluvaatteet ja nappulakengät. Tärkein pakollinen turvavaruste kontaktipeleissä on hammassuojat.

Mitä tarkoittaa kolmas puoliaika?

Kolmas puoliaika (third half) on rugbykulttuurin perinne, jossa joukkueet ja tuomarit kokoontuvat ottelun jälkeen viettämään aikaa yhdessä. Se kuvastaa lajin yhteisöllisyyttä ja kunnioitusta vastustajaa kohtaan.